Viestinnän saavutettavuuden ABC

Johdanto 

Hyvä saavutettavuus muodostuu kokonaisuudesta, jonka kaikki osaset ovat tärkeitä. Saavutettavuuteen panostava taiteilija huomioi työnsä eri osa-alueiden saavutettavuutta alusta asti.   

Saavutettavuuden eri puolia työssäsi taiteilijana:

• Viestintäsi tavoittaa erilaisia ihmisiä heille saavutettavilla tavoilla.  
• Myös tiukassa rahatilanteessa olevilla ihmisillä on mahdollisuuksia kokea teoksesi.   
• Teoksesi sijoitetaan esteettömiin tiloihin.  
• Teoksesi kokijat kohdataan yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja arvostaen.  
• Tarjoat mahdollisuuksia kokea teoksesi eri aistien välityksellä.  
• Helpotat ymmärtämistä esimerkiksi huomioimalla erilaisia oppimistyylejä ja tarjoamalla tietoa eri kielillä. 

Tämä teksti tarjoaa ohjeita ja opastusta saavutettavampaan viestintään, oli kyse sitten lehdistötiedotteesta, verkkosivuista, teoksesta tai teoksen osasta. Teksti keskittyy taiteesta viestimiseen, mutta siitä saat myös vinkkejä yleisesti saavutettavuudesta huolehtimiseen.  

Jos teet yhteistyötä jonkun organisaation kanssa, pyydäthän myös heitä huomioimaan saavutettavuutta eri tavoin esimerkiksi tämän ohjeistuksen avulla.

Viestintää kaikille 

Saavutettavasti viestiminen tarkoittaa, että huolehdit taiteilijana perusasioista, joiden avulla mahdollisimman monen on helppoa saada tietoa teoksistasi ja työstäsi.

Kun viestit tapahtumastasi tai teoksestasi, kiinnitä huomiota siihen, että tavoittaisit ihmisiä mahdollisimman monien reittien ja kanavien kautta. Voit käyttää apunasi seuraavia kysymyksiä: 

• Missä kanavissa viestit?
  • On hyvä käyttää viestintään eri alustoja ja medioita. Kaikki eivät esimerkiksi ole sosiaalisen median käyttäjiä. 

• Kenelle viestisi suuntaat?
  • Tavoittaako viestintäsi myös vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä?
  • Ketkä ovat aliedustettuina tai puuttuvat kokonaan yleisöstä ja/tai tiedotus- tai kutsulistoilta?
  • Ketkä taidealalla työskentelevät tai taiteen kokijat ovat jääneet marginaaliin?
  • Miten saisit viestisi kulkemaan monenlaisille ryhmille?
• Teetkö viestinnän suunnittelussa yhteistyötä eri tahojen, esimerkiksi vähemmistöjen kanssa? 
• Sanoitetaanko viestinnässä eri tavoin sitä, että kaikki ovat tervetulleita? 

Selkeän ja ymmärrettävän kielen käyttäminen auttaa ihmisiä saamaan tietoa taiteestasi ja työstäsi. Kaikille taiteen ammattikieli ei ole tuttua. Näin voit parantaa tekstisi ymmärrettävyyttä: 

• Tarkista, että selität vaikeat sanat etkä kirjoita liian pitkiä ja hankalia lauserakenteita. 
• Käytä mieluiten suoraa sanajärjestystä. Sitä on helpoin hahmottaa. 
• Suosi aktiivimuotoa (kuka tekee?) passiivin (tehdään) sijaan. 
• Jäsentele tekstiä ja käytä väliotsikoita. 
• Vinkki! Vaikeat kohdat voivat paljastua, jos luet tekstiä ääneen, kokeilet kääntää sitä toiselle kielelle tai pyydät jotakuta taidealan ulkopuolista lukemaan tekstin. 

Jos mahdollista, viesti useilla kielillä. Voit esimerkiksi tehdä lyhyitä tiivistelmiä teksteistä muilla kielillä. Eri kielet voivat myös olla osa teoksesi sisältöä ja sen esittämistä. Viestinnän ja teosten saavutettavuutta parantaa entisestään, jos sinulla on mahdollisuus käyttää myös selkokieltä ja viittomakieliä. 

Kiinnitä huomiota siihen, miten puhuttelet tai sanoitat viestinnässäsi ihmisiä, ilmiöitä tai muita asioita. Sanat ja ilmaisut ovat osa vallankäyttöä, ja ne osaltaan rakentavat todellisuutta. Jos mietit, mitä sanoja kannattaa käyttää ihmisistä tai ihmisryhmistä, voit tutkia esimerkiksi kyseiseen aiheeseen liittyvien järjestöjen viestintää. Voit kysyä myös järjestöiltä tai ihmisiltä itseltään. Voit miettiä myös, millaisia mielikuvia ilmaisusi tuottaa. Kuka esimerkiksi on vallankäyttäjä, asiantuntija tai toimija ja kuka vallan tai toiminnan kohde? 

Saavutettavuudesta kerrottaessa kuvaile aina toimintaa, palvelua tai tilaa, älä sen käyttäjiä tai osallistujia. Näin tilan käyttäjien on mahdollista arvioida itse, miten helppoa heidän on toimia tilassa. Kyse on myös siitä, millaista käsitystä yksilön ja ympäristön suhteesta ilmaisu välittää. On tärkeää viestiä, että esteet ovat ympäristöstä, eivätkä yksilön ominaisuuksista aiheutuvia ongelmia.

Muista, että eri kielillä asioita saatetaan ilmaista hyvin eri tavoin. Tarkistathan sopivat käsitteiden käännökset esimerkiksi tämän tekstin kieliversioista (ruotsi, englanti) tai asiantuntijajärjestöiltä suoraan.  

Teoksen tai tapahtuman saavutettavuudesta viestiminen 

Huolehdithan, että aina, kun työstäsi, teoksestasi tai siihen liittyvästä tilaisuudesta kerrotaan, mukana on tietoa myös teoksen ja tilaisuuden saavutettavuudesta. Voit kertoa teostasi esittävälle taholle, että saavutettavuudesta viestiminen on sinulle tärkeää ja pyytää huolehtimaan siitä, että saavutettavuustiedot ovat yleisölle helposti löydettävissä. 

Tapahtuman saavutettavuustiedot

• Onko tapahtumatilan välittömässä läheisyydessä esteetöntä pysäköintimahdollisuutta? 
• Onko tapahtumatila esteetön?  
• Onko tapahtumatilassa esteetön wc?  
• Onko käytössä induktiosilmukkaa?

Mikä on induktiosilmukka?

Induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä palvelee kuulokojetta käyttäviä henkilöitä. Esimerkiksi esiintyjän mikrofoniin tuottama ääni siirtyy induktiosilmukan avulla suoraan kuulokojeeseen, eivätkä mahdolliset hälyäänet haittaa kuulemista. Mikrofonin käyttö esityksessä tai palvelutilanteessa on välttämätöntä, jotta induktiosilmukasta olisi hyötyä. 

Teoksen saavutettavuustiedot 

• Onko teos moniaistinen eli voiko siihen tutustua monen eri aistin avulla esimerkiksi kuuntelemalla, koskemalla, katsomalla tai haistelemalla? 
• Jos teokseen on toteutettu kuvailutulkkaus, miten kuvailutulkkaukseen voi tutustua?

Mitä on kuvailutulkkaus?

Lisätietoa saat näkövammaisten kulttuuripalveluiden sivustolta (siirryt sivustolle tästä)

• Jos teoksessa on ääntä, onko teos tulkattu viittomakielelle ja/tai kirjoitustulkattu tai tekstitetty?  
  • Viittomakielelle ja kirjoitukselle voi tulkata sekä tekstiä että esimerkiksi laulua ja instrumentaalimusiikkia. 
• Voiko teoksen kokemiseen saada tarvittaessa apua esimerkiksi sinulta tai teostasi esittävän tahon henkilökunnalta?   
• Tuo myös esiin, jos tilan valaistusolosuhteet ovat erityisiä (esimerkiksi hyvin hämärä tai pimeä tila). Kerro myös yllättävistä ja voimakkaista valo- ja ääniefekteistä kuten mahdollisista vilkkuvista valoista, jotka voivat aiheuttaa epileptisiä kohtauksia.   
• Jos tapahtumaan on pääsymaksu, voiko avustaja tai tulkki voi osallistua maksutta?  
  • Huom. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Kulttuuria kaikille -palvelu suosittelevat, että avustajan ja tulkin sisäänpääsy on aina maksuton.  
  • On suositeltavaa, että myös esimerkiksi muistisairaan henkilön tai mielenterveyskuntoutujan tukihenkilö voi osallistua maksutta.  
• Onko käytössä ”Maksa mitä voit” -lippua tai ilmaispäiviä?
  • Jos teostasi esittävällä taholla ei vielä ole taloudellista saavutettavuutta edistäviä ratkaisuja käytössä, voit rohkeasti ehdottaa niiden kokeilemista. 
• Onko tapahtumassa käytössä turvallisemman tilan periaatteita tai vastaavia? 

Viestintämateriaalin saavutettava ulkoasu ja muotoilu 

Seuraavat ohjeet auttavat toteuttamaan saavutettavan ulkoasun viestintämateriaalille. 

• Tarkista, että tekstin ja taustan välillä on riittävä tummuuskontrasti.
  • Tämä auttaa esimerkiksi heikkonäköisiä henkilöitä erottamaan tekstin ja saamaan tekstissä olevan tiedon.   

Miten tarkistan kontrastin?

Voit tarkistaa tummuuskontrastin esimerkiksi tällä työkalulla: WebAim.org: Contrast checker.
Työkalun käyttöön tarvitaan tieto käytettyjen värien koodeista.
Voit selvittää ne esimerkiksi näillä työkaluilla: Microsoft Edge värinvalitsija / color picker (siirryt toiselle sivustolle), ColorZilla (siirryt toiselle sivustolle) 

• Käytä riittävän suurta kirjainkokoa ja selkeän muotoista kirjaintyyppiä (fonttia). 
• Muista, että pienaakkoset ovat luettavampia kuin SUURAAKKOSET. 
• Ethän käytä kursivointia ja lihavointia pitkiin teksteihin. Ne toimivat vain lyhyiden tekstiosioiden, kuten nimien korostamisessa. 
• Käytä alleviivausta vain linkkien merkitsemiseen verkossa.   
• Vältä kuvan laittamista tekstin taustalle. Tekstiä, jonka taustalla on kuva tai kuvioita, on hankalaa lukea.
• Älä jätä mitään olennaista tietoa pelkän värin varaan.  
  • Ihmiset erottavat värejä eri tavoin, eikä esimeriksi asioiden erottelu pelkällä värikoodauksella ole toimiva ratkaisu kaikille.  
  • Huomioi myös puna-viherheikkous eli se että erityisesti punainen ja vihreä menevät joillain ihmisillä sekaisin.  

• Muista selkeys: 
  • Varmista, että tärkein tieto on löydettävissä tekstistä helposti. 
  • Esimerkiksi verkkosivuilla visuaalinen tykitys, kuten runsaat tai liikkuvat efektit, voivat vaikeuttaa sivuston hahmottamista ja sen sisältöjen lukemista. 

Verkkosivujen saavutettavuus 

Jos toteutat itse omat verkkosivusi tai tilaat ne, huomioithan seuraavat asiat, jotka helpottavat sivujen käyttöä ja tekevät niistä saavutettavammat: 

• Käytä selkeitä otsikoita valikoissa. Se helpottaa sivuilla navigoimista kaikkien kannalta. 
• Pidä sivuston rakenne samanlaisena kaikkialla sivustolla.
  • Paikkaa vaihtavat tai katoavat valikot ja muu rakenteen muuttuminen hankaloittavat sivuston käyttämistä erityisesti, jos käyttäjällä on hahmottamisen vaikeuksia. 
• Sijoita perustoimintoja, kuten kielivalikko ja hakutoiminto sinne, missä ne yleensä sijaitsevat sivustoilla.
  • Esimerkiksi kielivalikko on usein ylhäällä (useimmiten nimenomaan oikeassa ylänurkassa), päävalikko sivuston yläreunassa ja hakutoiminto ylhäällä.
  • Useimmat käyttäjät etsivät näitä elementtejä tutuista paikoista, sieltä, missä ne yleensä ovat. 
• Älä kikkaile. On tärkeää, että sivun toiminnot toimivat niin kuin ne yleensä verkkosivuilla toimivat.
  • Esimerkiksi alleviivattu teksti on linkki eikä jotain muuta, painikkeet näyttävät painikkeilta ja asiat, jotka eivät ole painikkeita, eivät näytä painikkeilta.
  • Tämä helpottaa kaikkia, mutta erityisesti esimerkiksi ihmisiä, joilla on haasteita oppimisessa, ymmärtämisessä tai havaitsemisessa.   
• Lisää verkkosivujen kuviin vaihtoehtoinen teksti (tekstivastine, alt-teksti). Näin myös näkövammaiset verkon käyttäjät saavat tietoa siitä, mitä kuvassa on.
  • Täysin koristeellisiin kuviin ei tarvita vaihtoehtoista tekstiä. 
• Merkitse käyttämäsi otsikot otsikoiksi ja määrittele niiden hierarkiat oikein. Merkitse listat listoiksi. 

• Sivuston sisällön tekemisen ja päivittämisen yhteydessä on mahdollista merkitä otsikot ja niiden hierarkia (esimerkiksi Heading 1 eli H1, Heading 2 eli H2 jne.). 

• Huolehdi siitä, että tekemäsi linkit ovat informatiivisia eli että linkissä on itsessään riittävästi tietoa siitä, mihin se johtaa.
  • ”Lue lisää” -tyyppinen linkki ei ole informatiivinen.
  • Linkissä tulee kertoa esimerkiksi, jos linkistä aukeaa tiedosto, se vie lomakkeeseen tai videoon tai käyttäjä siirtyy sitä klikkaamalla toiselle sivustolle.
  • Hyvä linkkiteksti on esimerkiksi siitä aukeavan sivun otsikko. 
• Jos laitat sivuille PDF-tiedostoja, tarjoa niiden sisältämä informaatio myös muussa muodossa (mieluiten tavallinen verkkosivu eli HTML, tai vaihtoehtoisesti esim. DOC, RTF, ODT), sillä PDF-tiedostot saattavat olla erityisen hankalia tai mahdottomia lukea ruudunlukuohjelmilla.  

Miten tarkistan verkkosivujen saavutettavuuden?

Sivustosi tekninen toteutus vaikuttaa huomattavasti sen saavutettavuuteen ja mahdollisuuksiin saada sivustolta tietoa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla tai muilla avustavilla teknologioilla. Huolehdithan, että sivusto noudattaa Verkkosisällön saavutettavuusohjeita (WCAG 2.2, siirryt toiselle, englanninkieliselle sivustolle). Ohjeiden uusin versio julkaistiin lokakuussa 2023 ja siitä ei keväällä 2024 ole vielä virallista suomenkielistä käännöstä. Version WCAG 2.1 suomenkieliseen käännökseen voi tutustua täällä (siirryt toiselle sivustolle).  

Valmiin ja keskeneräisen sivuston saavutettavuuden voi tarkistaa ulkopuolisen asiantuntija-arvioijan avulla. Arviointeja voi tiedustella esimerkiksi Kehitysvammaliiton Papunet-verkkopalveluyksikön Arviointipalveluista (siirryt Papunetin sivustolle) ja Näkövammaisten liiton omistamasta yrityksestä: Annanpura (siirryt yrityksen sivustolle). Saavutettavuuden arvioimisessa voi auttaa myös käyttäjätestaus, jossa testaajina on eri tavoin toimintaesteisiä ihmisiä. 

Joiltakin osin voit myös testata sivustosi saavutettavuutta itse. 

• wave.webaim.org on maksuton työkalu sivustojen saavutettavuuden arviointiin.  
• Sivustolla käytettyjä tummuuskontrasteja voi tarkistaa seuraavilla työkaluilla: WebAim.org: Contrast checker ja contrastchecker.com
  • Näitä voi soveltaa myös painotuotteiden tarkistamiseen. 

Kyseessä on Jyväskylän yliopiston lyhyt webinaari maksuttomista verkkosivujen saavutettavuuden testausvälineistä ja toimisto-ohjelmien helppokäyttöisyyden tarkistamisesta. 

Tarkista sivuston käytettävyys ruudunlukuohjelmilla.

Jos sinulla on käytössä Applen laitteita, voit kokeilla kuunnella sivustosi sisältöä niihin sisäänrakennetun VoiceOver-ohjelman avulla.

Koneelle voi ladata myös maksuttoman ruudunlukuohjelma NVDA:n.

Ruudunlukuohjelmien käyttö vaatii opettelua, jos et ole aiemmin käyttänyt niitä. 

Huomioi, että vaikka sivuston testaaminen itse on hyödyllistä, eri työkalut eivät voi havaita kaikkia ongelmia, jotka ihminen huomaisi. Siksi on suositeltavaa käyttää aina saavutettavuuden asiantuntija-arviointia. 

Lisätietoa, esimerkiksi: Saavutettavuuden testaus -webinaari (siirryt Moniviestin-sivustolle).

Saavutettava viestintä sosiaalisessa mediassa  

Myös sosiaalisen median alustoilla on mahdollista panostaa saavutettavaan viestintään. Seuraavilla ohjeilla parannat viestisi välittymistä monenlaisille käyttäjille:  

• Lisää sosiaalisen median julkaisujen kuviin vaihtoehtoinen teksti (tekstivastine, alt-teksti) tai kuvaile kuvaa julkaisun tekstissä.  
  • Näin myös näkövammaiset verkon käyttäjät saavat tietoa siitä, mitä kuvassa on. 

• Listaa aihetunnisteet eli hashtagit (#) mielellään julkaisun loppuun.  
  • Keskellä tekstiä ne voivat hankaloittaa lukemista, varsinkin jos lukijalla on lukivaikeus tai hän käyttää ruudunlukuohjelmaa. 

• Käytä aihetunnisteissa isoja alkukirjaimia, jos se koostuu useasta eri sanasta.  
  • Esimerkiksi #TaideKuuluuKaikille tai #MuusikonElämää 
  • Yhdyssanat kuten #taidenäyttely tai #taiteilijaelämää voivat olla pienellä. 
  • Iso kirjain auttaa erottamaan sanat toisistaan, varsinkin jos lukijalla on lukivaikeus tai hän käyttää ruudunlukuohjelmaa. 

• Käytä emojeja säästeliäästi.  
  • Ruudunlukuohjelmat lukevat emojeja, mutta jos niitä on runsaasti, voi niitä olla turhauttavaa lukea.  
  • Muista myös, että emojit eivät avaudu kaikille samalla tavalla. Pelkästään niiden varaan ei kannata jättää mitään tietoa tai vitsiä. 

• Huomioi Instagramin, Facebookin ja muiden palveluiden tarinoissa, että ruudunlukuohjelmat eivät (toistaiseksi) kykene lukemaan tarinoiden tekstiä, eikä kuviin saa vaihtoehtoista tekstiä.  
  • Sosiaalisen median alustat saattavat korjata tämän jossain vaiheessa, eli tilanne voi muuttua.  
  • Tällä hetkellä (vuonna 2024) saavutettavin tarina on video, jossa sama asia on sekä puheena tai äänenä, tekstinä että viittomakielellä. 
  • Huolehdi myös hyvästä kontrastista tekstin ja taustan välillä, jos kirjoitat tarinaan jotain, ja tekstitä puhe. 

• Muista muutkin perusasiat: kerro tapahtumasi saavutettavuudesta esimerkiksi Facebook-tapahtumassa, käytä selkeää kieltä ja useita kieliä viestinnässä ja niin edelleen. (Näitä asioita on avattu tässä ohjeessa aiemmissa osioissa. 

Kiitos Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen Laura Asunnalle sisällön kommentoinnista.