Tältä sivulta löydät Taiteen ekosysteemi -infograafin, jonka voit ladata PDF-tiedostona omaan käyttöösi. Infograafin tekstivastineet ja linkkilistan löydät johdannon alta.
Taiteen ekosysteemin on toimittanut tuottaja, kouluttaja ja taidekriitikko, TaM Tuuli Penttinen-Lampisuo / Poike Productio, 2025.
Alta löydät Taiteen ekosysteemi -infograafin linkin. Infograafi avautuu samalle selaimen sivulle, mutta sen voi myös halutessaan ladata tai valita avauksen tapahtuvan uudelle selaimen sivulle.
Taiteen ekosysteemi piirtää kokonaiskuvaa siitä, miten monin tavoin taiteilijat, taide ja kulttuuri toimivat suomalaisessa yhteiskunnassa ja laajemminkin. PDF-muotoisessa infograafissa on linkkejä, jotka johdattavat lisätiedon äärelle, Taideyliopiston Art Pro -materiaalipankin artikkeleihin ja ulkopuolisille sivustoille.
Infograafissa on myös aukkoja. Läheskään kaikki taiteellinen toiminta ei ole järjestynyt hierarkkisesti niin, että löytyisi yksi ylätason verkkosivusto tai toimija, joka kokoaisi kaikki aiheeseen liittyvät organisaatiot – esimerkkeinä vaikkapa orkesterit tai luovien alojen osuuskunnat Suomessa. Huomattava aukko löytyy niin sanotun välittäjäportaan ja luovan talouden yritystoiminnan alueelta. Näitä toimijoita koskeva tieto on erityisen sirpaleista, ja vaatisi aivan oman materiaalipankkinsa. 
Infograafissa taiteen ekosysteemiä havainnollistaa mehiläispesän tapaan kuhiseva pallo, jossa taiteilija puikkelehtii elämänsä aikana eri rooleissa ja useissa samanaikaisissakin tehtävissä. Moninaiseen toimijuuteen vaikuttavat esimerkiksi jatkuva itsensä kehittäminen, verkostoituminen ja järjestötoiminta, yhteiskunnalliset muutokset, vaihtelevat tulonlähteet ja ansaintamallit sekä uran eri vaiheissa uusia suuntia hakeva luova toiminta.
Ekosysteemi pyrkii näyttämään taiteen ja taiteilijuuden vielä laajemmin kuin perinteiset alan, kentän tai toimialan käsitteet. Infograafissa taiteen ekosysteemi jakautuu taiteilijoihin, lähiverkostoon, osaamiseen, mahdollistajiin ja julkiseen sektoriin. Suomen taiteen ekosysteemiin vaikuttavat muun muassa yleisöjen liikkeet, hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky, digitalisaatio, kansainvälinen talous ja sopimukset, demokratian ja ihmisoikeuksien asema sekä planetaariset rajat.
Ekosysteemissä vaikutukset ovat monensuuntaista. Taiteilijat, taideteokset ja taiteellinen osaaminen vaikuttavat yksilöihin, yleisöihin, hyvinvointiin ja kansalaisyhteiskuntaan. Taide vaikuttaa digivallan ja kansanvallan kehitykseen, sananvapauteen, markkinoihin, kansainvälisiin suhteisiin ja luonnon säilymiseen. Ekosysteeminen muutos voi alkaa mikrobin kokoisesta taiteellisesta teosta.
Toivottavasti Taiteen ekosysteemi näyttäytyy sinulle mahdollisuuksien kuvana!
Taiteen ekosysteemi piirtää kokonaiskuvaa siitä, miten monin tavoin taiteilijat, taide ja kulttuuri toimivat suomalaisessa yhteiskunnassa. Alta löydät tekstivastineet kuvamuotoisen infograafin sisällöistä.
Suomessa on arviolta 25 000 ammattitaiteilijaa. Tutkimuksissa ammattilaisuutta määrittävät muun muassa taiteilijan koulutus, saadut apurahat, järjestöjen jäsenyydet ja taiteesta saatavat korvaukset. Taiteilijuus voi esimerkiksi näyttelijällä alkaa jo lapsena ja usein taiteen tekemistä jatketaan eläkeiässä. Vapaa taiteilija, apurahataiteilija, freelancer, yrittäjä, kevytyrittäjä, työntekijä – monilla taiteilijaura muodostuu näiden rinnakkaisista tai vuorottelevista yhdistelmistä.
Taiteilijan työssä kollegojen ja henkilökohtaisten verkostojen merkitys korostuu. Monet liittyvät taidealakohtaisten tai alueellisten liittoyhdistysten kautta taiteilijaliittoihin. Liitot edistävät taiteilijoiden etuja, tarjoavat oikeudellista neuvontaa ja vaikuttamiskanavia. Myös lukuisat yksittäisyhdistykset järjestävät taidetapahtumia, esitys-, näyttely-, levitys-, residenssi- tai kurssitoimintaa. Valtakunnallisten taiteilijajärjestöjen yhteinen verkosto on nimeltään Forum Artis.
Liittymällä tekijänoikeusjärjestöön taiteilija valtuuttaa järjestön hallinnoimaan omia tekijänoikeuksiaan, valvomaan teosten käyttöä, lisensoimaan teoksia sekä keräämään ja jakamaan tekijänoikeuskorvauksia.
Taiteilija voi valmistua alalle eri koulutusasteiden oppilaitoksista tai kehittyä ammattiin itseopiskellen muodollisen koulutuksen ulkopuolella. Ammattitaiteilijalle koulutuskenttä tarjoaa sekä täydentävää koulutusta että työmahdollisuuksia.
Taiteen perusopinnoilla tarkoitetaan koulun ulkopuolista, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taideopetusta. Taiteilija voi työllistyä taiteen perusopetuksessa opettajana tai vaikka tanssikouluyrittäjänä.
Korkeakoulut, tiedeyliopistot ja Taideyliopisto tarjoavat koulutusta ja tekevät tutkimusta taiteen, kulttuurin, luovien alojen, taidekasvatuksen ja median aloilla.
Taiteilija saa elantoa taiteellisesta luomisesta, esiintymisestä, teosten myynnistä, tekijänoikeuskorvauksista, apurahoista, palkkatöistä ja yritystoiminnasta. Tyypillistä on eri ansaintamallien vaihtelu ja samanaikaisuus. Keikkatöitä tekevillä taiteilijoilla myös lyhyet työttömyysjaksot ovat tavanomaisia. Palkkatuloja voi kertyä esimerkiksi esittävien taiteiden aloilla vakituisista tai keikkaluonteisista kiinnityksistä eri kokoonpanoihin, taiteen hyvinvointipalveluista hoitolaitoksissa, opetus- ja koulutustöistä, erilaisista asiantuntija- ja suunnittelutehtävistä sekä muiden alojen töistä.
Apurahojen merkitys korostuu etenkin aloilla, joilla ei ole palkkatyötä tarjoavia taidelaitoksia. Työskentelyapurahojen suuruus ja kesto vaihtelee eri rahoittajilla.
Taiteilija maksaa veroa palkoista ja palkkioista verokortin mukaan. Työskentelyapurahat ovat määrättyyn rajaan asti verottomia. Taideteosten ja -palveluiden myynnistä taiteilija tilittää arvonlisäveron, jos vuosimyynti ylittää säädetyn alv-rajan.
Sosiaaliturva tarjoaa tukea, jos ihminen ei pysty vastaamaan toimeentulostaan itse, johtuen esimerkiksi opiskelusta, sairaudesta, työttömyydestä tai lapsen saamisesta. Jos taiteilijan työkyky alentuu vamman tai sairauden myötä, hänelle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke. Sen määrittelyyn vaikuttavat ansiot, jotka ovat vastiketta työstä. Esimerkiksi tekijänoikeuskorvaukset eivät ole korvausta tehdystä työstä, eivätkä siten vaikuta työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Taiteilijan palkkatöistä työnantaja maksaa työeläkkeen (TyEL). Vähintään neljän kuukauden työskentelyapurahan saajan tulee itse ottaa eläkevakuutus (MYEL). Yrittäjänä toimiva taiteilija hankkii YEL-vakuutuksen, kun yrittäjän työtuloraja ylittyy. Eläkevakuutukset kerryttävät taiteilijalle eläkettä sekä turvaa työtapaturmien tai sairastumisen varalle. Eläkevakuutuksia voi olla useita samanaikaisesti. Palkkatyö tai YEL-vakuutus eivät poista vakuutusvelvollisuutta apurahakaudella.
Tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta taiteilijalle voidaan hakemuksesta myöntää myös ylimääräinen taiteilijaeläke.
Taiteen tilaajat, tuottajat, rahoittajat, tiedottajat, edistäjät, esittäjät, julkaisijat, kustantajat, jakelijat, välittäjät, viejät ja myyjät muodostavat monimuotoisen joukon kansallisia instituutioita, alueellisia ja paikallisia museoita, orkestereita, teattereita ja festivaaleja, kulisseissa toimivia asiantuntijaorganisaatioita, aatteellisia ja yleishyödyllisiä yhdistyksiä, yhteisöjä ja seurakuntia sekä erikokoisia yhtiöitä valtion omistamasta Yleisradiosta muutaman työntekijän toimistoihin. Yhdessä ne muodostavat niin kutsutun taiteen ja kulttuurin välittäjäportaan.
Eniten työpaikkoja taiteilijoille tarjoavat musiikki ja esittävät taiteet. Suuria institutionaalisia työnantajia ovat esimerkiksi kansalliset ja alueelliset teatterit ja orkesterit sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
Yksityiset säätiöt ja rahastot tukevat taidetta ja kulttuuria vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla. Suurimpia säätiöiden tukemia aloja ovat musiikki, kirjallisuus, visuaaliset taiteet, esittävät taiteet ja elokuva.
Leader-ryhmät tukevat maaseudun elinvoimaa ja hyvinvointia. Leader-tukea voi saada esimerkiksi kulttuuritilojen kunnostamiseen, yritystoiminnan kehittämiseen tai kansainvälistymiseen. Tukipäätökset vahvistaa ELY-keskus.
OKM:n eli opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle kuuluvat mm. tiede, koulutus ja varhaiskasvatus, taide, kulttuuri, arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi, uskonnolliset yhdyskunnat ja tekijänoikeudet. TEM eli työ- ja elinkeinoministeriö edistää luovan alan liiketoimintaa.
Taike eli Taiteen edistämiskeskus on OKM:n alainen taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti.
AVI:t eli Aluehallintovirastot edistävät alueellista yhdenvertaisuutta. ELY:t eli Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset kehittävät alueita mm. edistämällä taide- ja kulttuuripalvelujen tuotantoedellytyksiä kulttuurin saatavuuden, saavutettavuuden ja moninaisuuden parantamiseksi. ELY-keskukset käsittelevät Euroopan Unionin aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR+) hankehakemukset Suomessa.
Maakuntien liitot ovat kuntayhtymiä, joilla on kaksi lakisääteistä päätehtävää: alueiden kehittäminen ja maakuntakaavoitus. Niillä voi olla oma kulttuuristrategia ja myös luoville aloille avoimia kehittämisavustuksia.
Ahvenanmaan ja saamelaisten itsehallintoelimillä on omia rakenteita, jotka tukevat myös taidetta ja kulttuuria, sekä edistävät kansainvälistä ja pohjoismaista yhteistyötä.
Kaikilla Suomen kunnilla on oma kirjasto ja lakisääteinen tehtävä järjestää kulttuuritoimintaa. Kunnat luovat edellytyksiä taiteelliselle työlle ja toiminnalle. Ne ylläpitävät kulttuurikeskuksia, museoita, teattereita, kuoroja ja orkestereita, jakavat apurahoja, työllistävät taiteilijoita ja tarjoavat tiloja toimijoiden käyttöön. Kunnat edistävät kulttuurin ja taiteen saatavuutta, hyvinvointivaikutuksia ja kansainvälisyyttä sekä tarjoavat taide- ja kulttuurikasvatusta. Kunnat ja kunnissa toimivat yhteisöt voivat saada kulttuuritoimintaansa valtionosuutta (VOS) ja valtionavustuksia.
Taiteen asiakkaita, yleisöjä ja käyttäjiä ovat teosten ostajat, tilaajat, lainaajat ja vuokraajat, näyttelyiden, esitysten ja tapahtumien yleisöt, instituutioiden asiakkaat, arkkitehtonisten ja julkisten teosten yleisöt, toisinnettavien teosten lukijat, kuulijat, pelaajat ja katsojat, koululaiset ja opiskelijat, oheistuotteiden ja -palveluiden ostajat, lisensoitujen teosten kuluttajat, mesenaatit, joukkorahoittajat, taideturistit, fanit, sosiaalisen median, verkkosivujen ja verkkolähetysten seuraajat, verkkoasiakkaat, digitilaajat ja niin edelleen.
Euroopan Unioni suojelee yhteistä kulttuuriperintöä, tukee taiteita ja luovia aloja ja nimittää Euroopan kulttuuripääkaupungit. EU:n Luova Eurooppa -ohjelma tukee elokuva-alaa, taiteita ja luovia aloja. Suomen elokuvasäätiön ja Opetushallituksen Luova Eurooppa -yhteyspisteet tiedottavat tukimahdollisuuksista ja neuvovat hakijoita. Kulttuuri on mukana muissakin EU-toimintapolitiikoissa, liittyen esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen, sosiaalipolitiikkaan, aluekehitykseen ja ulkosuhteisiin.
Taide- ja kulttuurialojen pohjoismaisia yhteishankkeita, opintomatkoja ja verkostoitumista tukevat muun muassa Nordisk Film och TV Fond, Pohjoismainen kulttuuripiste ja Pohjoismainen kulttuurirahasto. Hanaholmenin kulttuurikeskus hallinnoi kahdenvälisiä pohjoismaisia rahastoja ja Pohjoismaiden neuvosto jakaa taide- ja kulttuuripalkintoja. Viroon suuntautuvaa kulttuuri- ja taidealojen yhteistyötä tukee Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö.
Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia, jotka edistävät taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä eri puolilla maailmaa. Monilla kulttuuri- ja tiedeinstituuteilla, taiteilijajärjestöillä ja säätiöillä on kansainvälisiä residenssejä, joihin taiteilijat voivat hakeutua työskentelemään, syventämään osaamistaan ja verkostoitumaan.
Ahvenanmaan erityisasema: https://um.fi/ahvenanmaan-erityisasema
Ammatillinen koulutus: https://artpro.uniarts.fi/taidekoulutus-ammatillinen-koulutus/
Ammattikorkeakoulut: https://artpro.uniarts.fi/taidekoulutus-korkeakoulutus/#taide-amk
ArchInfo: https://www.archinfo.fi/
Art Pro Finland -materiaalipankki: https://artpro.uniarts.fi/
Audiovisuaalinen kulttuuri: https://okm.fi/audiovisuaalinen-kulttuuri
Circus & Dance: https://circusdance.fi/
Cupore: https://www.cupore.fi/
Elokuva-alan organisaatioita: https://www.ses.fi/tietoa-elokuva-alasta/organisaatiot/
Esittävät taiteet: https://okm.fi/esittavat-taiteet
Fili: https://fili.fi/
Finland Festivals: https://festivals.fi/
Finnish Design Info: https://www.finnishdesigninfo.fi
Forum Artis: https://forumartis.fi/jasenjarjestot
Frame Finland: https://frame-finland.fi/
Freelancerin verotus: https://artpro.uniarts.fi/material/taidealan-freelancerin-verotus/
Hanaholmen: https://hanaholmen.fi/
Kansallisarkisto: https://kansallisarkisto.fi/
Kansallisgalleria: https://www.kansallisgalleria.fi/
Kansalliskirjasto: https://www.kansalliskirjasto.fi/
Kansallismuseo: https://www.kansallismuseo.fi/
Kansallisooppera ja -baletti: https://oopperabaletti.fi/
Kansallisteatteri: https://www.kansallisteatteri.fi/
Kirjallisuus: https://okm.fi/kirjallisuus
Kritiikkitekstit: https://artpro.uniarts.fi/material/kritiikkitekstit/
Kulta: https://kulttuurijataide.fi/jasenet/
Kulttuuri Aluehallintovirastossa: https://avi.fi/tietoa-meista/tehtavamme/opetus-ja-kulttuuri
Kulttuuri Euroopan Unionissa: https://european-union.europa.eu/priorities-and-actions/actions-topic/culture_fi
Kulttuuri ja luova talous ELY-keskuksissa: https://www.ely-keskus.fi/kulttuuri-ja-luova-talous
Kulttuuritoiminta kunnissa: https://okm.fi/kuntien-kulttuuritoiminta
Kulttuuri maakuntien liitoissa: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/maakuntien-liitot
Kulttuurialan tilastot: https://www.taidejakulttuuri.fi/kulttuurialan-tilastot/
Kulttuurin sponsorointi ja yritysyhteistyö: https://www.taike.fi/fi/julkaisut/kulttuurin-sponsorointi-ja-yritysyhteistyo-kehitys-ja-kaytannot
Kulttuurivienti: https://okm.fi/kulttuurivienti
Kuratointi: https://artpro.uniarts.fi/material/kuratoinnin-abc/
Kuvataideakatemia: https://www.uniarts.fi/yksikot/kuvataideakatemia/
Laskutatko vai maksetaanko verokortilla?: https://artpro.uniarts.fi/material/laskutatko-vai-maksetaanko-verokortilla/
Lastenkulttuurikeskukset: https://staging.lastenkulttuuri.fi/lastenkulttuuri/lastenkulttuurikeskukset/
Luova Eurooppa -yhteyspiste, Media Desk: https://mediadesk.fi/
Luova Eurooppa -yhteispiste, kulttuuri: https://www.oph.fi/fi/kansainvalisyys/tietoa-kansainvalistymisrahoituksesta/luova-eurooppa
Luova talous opetus- ja kulttuuriministeriössä: https://okm.fi/luova-talous
Luova talous työ- ja elinkeinoministeriössä: https://tem.fi/luova-talous
Megatrendit: https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/
Muotoilu ja arkkitehtuuri: https://okm.fi/muotoilu-ja-arkkitehtuuri
Museovirasto: https://www.museovirasto.fi/fi/
Music Finland: https://musicfinland.fi/
Neogames: https://neogames.fi/fi/
Nordisk film och tv fond: https://nordiskfilmogtvfond.com/
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731#chp_2__sec_17__heading
Opetus- ja kulttuuriministeriö: https://okm.fi/
Osuuskunnat: https://pellervo.fi/tietopankki/
Pohjoismaiden kahdenväliset kulttuurirahastot: https://hanaholmen.fi/fi/rahastot
Pohjoismaiden neuvosto: https://www.norden.org/fi/kulttuuri-ja-taide
Pohjoismainen kulttuuripiste: https://www.nkk.org/fi/
Pohjoismainen kulttuurirahasto: https://nordiskkulturfond.org/fi
ResArtis: https://resartis.org/
Saamelaisten erityisasema: https://samediggi.fi/tietoa-meista/
Saavutettavuus: https://artpro.uniarts.fi/material/saavutettavuuden-abc/
Sananvapaus: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731#chp_2__sec_12__heading
Sibelius-Akatemia: https://www.uniarts.fi/yksikot/sibelius-akatemia/
Sosiaaliturva: https://artpro.uniarts.fi/material/sosiaaliturva/
Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö: https://suvi-saatio.fi/saatio.php
Suomen elokuvasäätiö: https://www.ses.fi/
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit: https://instituutit.fi/
Suomen perustuslaki: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731
Suomen Sinfoniaorkesterit: https://www.sinfoniaorkesterit.fi/
Suomen teatterit: https://suomenteatterit.fi/jasenteatterit/
Svenska Teatern: https://svenskateatern.fi/fi/
Säätiöt ja rahastot: https://saatiotrahastot.fi/
Taideaineet peruskoulussa ja lukiossa: https://artpro.uniarts.fi/taidekoulutus-taideaineet-peruskoulussa-ja-lukiossa/
Taideyliopisto: https://www.uniarts.fi/hae-opiskelijaksi/
Taiteen edistämiskeskus: https://www.taike.fi/
Taiteen opetuksen vapaus: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731#chp_2__sec_16__heading
Taiteen perusopetus: https://artpro.uniarts.fi/taidekoulutus-taiteen-perusopetus/
Taiteenlajit-käsite yleisessä suomalaisessa ontologiassa: https://finto.fi/yso/fi/page/p20653
Taiteilijat-käsite yleisessä suomalaisessa ontologiassa: https://finto.fi/yso/fi/page/p7017
Taiteilijana Suomessa: https://www.cupore.fi/tutkimukset/taiteilijana-suomessa/
Tanssin aluekeskusverkosto: https://www.tanssinaluekeskusverkosto.fi/
Teatterikorkeakoulu: https://www.uniarts.fi/yksikot/teatterikorkeakoulu/
Tekijänoikeudet: https://artpro.uniarts.fi/material/tekijanoikeudet/
Tekijänoikeusjärjestöt: https://okm.fi/tekijanoikeusjarjestot
Tiedeyliopistot: https://artpro.uniarts.fi/taidekoulutus-korkeakoulutus/#taide-yliopistoissa
Tinfo: https://www.tinfo.fi/
Tohtorikoulutus: https://artpro.uniarts.fi/taidekoulutus-tohtorikoulutus/
Toimeentulo taiteen kentällä: https://artpro.uniarts.fi/toimeentulo-taiteen-kentalla/
Urapolku ja työelämä: https://artpro.uniarts.fi/urapolku-ja-tyoelama/
Valokuvakeskukset: https://hippolyte.fi/valokuvataiteilijoiden-liitto/#yhteisojasenet
Vapaa sivistystyö: https://artpro.uniarts.fi/taidekoulutus-vapaa-sivistystyo/
Verkostot ja verkostoituminen: https://artpro.uniarts.fi/material/verkostot-ja-verkostoituminen/
Viestintä taidealalla: https://artpro.uniarts.fi/viestinta-taidealalla/
Visuaaliset taiteet: https://okm.fi/visuaaliset-taiteet
Yleisradio: https://yle.fi/aihe/yleisradio
YK:n ihmisoikeuksien julistus: https://um.fi/yk-n-ihmisoikeusjulistus
Yrittäjyys: https://artpro.uniarts.fi/material/yrittajyys/
