Vapaa sivistystyö

Vapaa sivistystyö  

Vapaan sivistystyön lain (632/1998, § 1) mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Olennaista on, että koulutukseen hakeutuminen on kaikille avointa. Vapaan sivistystyön koulutuksien sisältöjä ei säädellä lainsäädännössä, eivätkä ne ole tutkintotavoitteisia. Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät oppilaitosten ylläpitäjät, joita ovat kunnat, kuntayhtymät, säätiöt ja osakeyhtiöt. Vapaan sivistystyön piirissä toimivat oppilaitokset ovat mahdollisuus taiteilijan työllistymiseen sekä oman osaamisen kartuttamiseen. 

Koulutusta tarjoavat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan oppilaitokselle. Opiskelun kesto vaihtelee. Kurssit voivat olla esimerkiksi iltaopiskelua, mutta myös kattavampia intensiivijaksoja. Usein kurssit ovat yleissivistäviä tai harrastuksellisia. Kansanopistoissa toteuttavat lisäksi oppivelvollisuuskoulutusta. Tällöin opiskelu voi olla päätoimista ja oikeuttaa Kelan opintotukeen. Kaikki opintosuoritukset voivat tietyin ehdoin päätyä KOSKI-palveluun, jonka kautta omaa osaamistaan voi todentaa. Tästä löydät lisää täältä. Seuraavaksi esitellään tiiviisti tahot, jotka antavat opetusta taiteeseen ja kulttuuriin liittyen.  

Kansalais- ja työväenopistot ovat etupäässä kuntien ylläpitämiä oppilaitoksia. Osa opistoista on yksityisiä. Opetusta järjestetään jokaisessa kunnassa. Kansalaisopistojen tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Taiteen alueelta kursseja on muun muassa erilaisista visuaalisten taiteiden tekniikoista, luovasta kirjoittamisesta, teatterin osaamisesta sekä soitin- ja laulunopetuksesta. Kurssit ovat usein harrastuksellisia. Ne tarjoavat osallistujilleen eri alojen ja keinojen kokeilumahdollisuuksia. Kansalaisopistot voivat antaa myös taiteen perusopetusta, josta voit lukea oman artikkelin täältä. 

Kansanopistot ovat valtakunnallisia kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Kansanopistojen pitkäkestoinen koulutus eli linjat kestävät useimmiten lukuvuoden. Lisäksi ne järjestävät eripituisia kursseja muun muassa kesällä ja viikonloppuisin. Kansanopistoissa opetus on useimmiten yleissivistävää kuten kieliä, taide- ja kulttuuriaineita ja viestintää. Opistot järjestävät myös avointa korkeakouluopetusta. Taide- ja kulttuuriaineiden pidemmistä koulutuksista löydät lisätietoa täältä. Taiteen, viestinnän ja media-alan kansanopistolinjat valmistavat alan korkeakouluopintoihin ja ammatillisiin tehtäviin. 

Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka järjestävät muun muassa avointa yliopisto-opetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, kielikoulutusta sekä lyhytkestoista vapaatavoitteista koulutusta. Lisäksi ne järjestävät korkeakoulutasoisia taide- ja kulttuurialojen kursseja, seminaareja ja tapahtumia sekä ikääntyvien yliopistotoimintaa. Toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutetun väestön. Kesäyliopistoissa ei ole ikärajoja tai pohjakoulutusvaatimuksia. Taiteilija voi kehittää omaa osaamistaan taidealojen tai muiden, kuten talouden tai hallinnon, avoimien korkeakouluopintojen kautta. 

Opintokeskukset ovat yksityisten sivistysjärjestöjen ylläpitämiä. Niiden taustajärjestöistä puolet on lähellä puolueita ja ammattiyhdistysliikettä, loput ovat sitoutumattomia kansalaisjärjestöjä. Opintokeskukset järjestävät koulutusta itse ja yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa. Koulutustarjonta muotoutuu taustajärjestöjen aatteiden mukaisesti. Koulutusmuotoja ovat kurssit ja opintokerhot, joiden toteuttamiseksi järjestetään myös ohjaajakoulutusta. Osa opintokeskuksista tarjoaa vapaan sivistystyön lisäksi ammatillista lisäkoulutusta ja osassa voi suorittaa jopa ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon käsi- ja taideteollisuuden alalla. Erityisesti Kansalaisfoorumin tavoitteena on innostaa kulttuuri- ja kansalaistoimintaan elinikäisen oppimisen perusteen mukaisesti.  

Lähteet:

Kansalaisopistot. Kirjallisuus ja teatteri. https://kansalaisopistot.fi/kurssit/kirjallisuus-ja-teatteri/ (luettu 11.3.2025).

Kansalaisopistot. Kuvataide ja valokuvaus. https://kansalaisopistot.fi/kurssit/kuvataide-ja-valokuvaus/ (luettu 11.3.2025).

Kansalaisopistot. Musiikki. https://kansalaisopistot.fi/kurssit/musiikki/ (luettu 11.3.2025).

Kuntaliitto. Vapaa sivistystyö. https://www.kuntaliitto.fi/hyvinvointi-ja-sivistys/opetus-ja-koulutus/vapaa-sivistystyo (luettu 11.3.2025).

Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/632#chp_1__sec_1v20091765__heading (luettu 11.3.2025).

Opetushallitus. Vapaa sivistystyö. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vapaa-sivistystyo (luettu 11.3.2025).

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vapaa sivistystyö. https://okm.fi/vapaa-sivistystyo (luettu 11.3.2025).

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen: Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista valmistelevan työryhmän muistio. Helsinki: opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161944/OKM_2019_46.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Opintokeskukset. Opiskelu opintokeskuksessa. https://www.opintokeskukset.fi/opintokeskukset/opiskelu/(luettu 11.3.2025).