Taiteilijuus ja tulevaisuuden työelämä

Johdanto

Yhteiskuntarakenteet ja työelämä ovat muutoksessa. Niitä muovaavat esimerkiksi isot megatrendit kuten digitalisaatio, robotisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Myös taiteilijan työ on tämän muutoksen pyörteissä, kun taidealoillakin työt monimuotoistuvat ja tekemisen tavat, paikat ja työsuhteet ovat entistä moninaisempia, organisaatiot liikkuvampia ja väliaikaisempia sekä työ entistä itseohjautuvampaa. 

Tässä artikkelissa tutustutaan työelämän muutokseen, yhteiskuntaan vaikuttaviin muutosvoimiin ja tulevaisuusajatteluun sekä pohditaan, miten ne vaikuttavat osaltaan taiteilijan toimintamahdollisuuksiin. Tulevaisuuteen suuntautuneella ajattelulla, ennakoinnilla ja toivotun tulevaisuuden mielikuvittelulla voimme pohtia omaa rooliamme tulevaisuuden rakentamisessa sekä avoimin mielin kartoittaa ja ennakoida mahdollisia tulevaisuuksia.

Haluan myös rohkaista tulevaisuuden muutosten maanläheiseen tarkasteluun: Mikä olisi minun tapani olla mukana ja vaikuttaa? Mikä minua huolettaa? Miten minä haluaisin luoda parempaa tulevaisuutta itselleni ja ympäristölleni? Tekstin lomassa on pohdintatehtäviä, joiden avulla voit käsitellä aihepiiriä omasta näkökulmastasi, omaa taiteenalaasi, omia suunnitelmiasi ja arvojasi huomioiden. 

Työelämän murros

Työelämän murros ja sitä myötä tapahtuvat muutokset vaikuttavat laajalti yhteiskuntaan, siinä toimiviin yhteisöihin ja yrityksiin sekä yksilöihin. Esimerkiksi työntekijän, työnantajan, kuluttajuuden, työn ja ei-työn, yrittäjyyden ja palkkatyön rajat hämärtyvät. Työn pirstaleisuus ja toimeentulon kokoaminen useista eri lähteistä lisääntyy. Yrittäjyys, pätkätyöläisyys, freelancertyö, itsensä työllistäminen, sivutyöt ynnä muut voivat olla rinnakkaisia ja peräkkäisiä rooleja. Työnantaja voi olla asiakas, kollegiaalinen yhteisö tai hajautettu alusta. Tämä kaikki vaikuttaa keskeisiin yhteiskunnan rakenteisiin kuten veropohjaan, sosiaaliturvaan, edunvalvonnan rooleihin (ammattiyhdistysliikkeet) ja lainsäädäntöön. (Oksanen & Dufva 2018; Valtioneuvoston kanslia 2017). 

Alla olevassa taulukossa kuvataan työelämän tyypillisiä muutoksia: 

Mitä ajattelet ylläolevasta taideopiskelijana tai taiteilijana? Kuulostaako uusi työelämä uudelta ja vieraalta? Työelämän murroksen luoma ”huominen” on suurelle osalle taiteilijoita ollut todellisuutta koko työuran ajan. Esimerkiksi monet freelancerit toimivat moniroolisesti mm. taiteilijana, opettajana, organisaatio- ja tuotantotehtävissä sekä soveltavan taiteen tehtävissä täydentäen säännöllisesti osaamistaan opinnoilla ja kursseilla. Ansainta voi koostua palkkatyöstä, apurahoista, palkkioista, niin kutsutusta kevytyrittäjyydestä ja työttömyyskorvauksista. 

Taiteilijoilla onkin tietotaitoa erilaisista työntekemisen tavoista ja ympäristöistä sekä haasteista, joita liittyy ”silpputyöntekijän” toimeentuloon. Tätä kokemustietoa on syksyllä 2018 kartoitettu Tulevaisuusvaliokunnan ja Taiteen edistämiskeskuksen järjestämissä työpajoissa tarkoituksena hyödyntää syntynyttä tietoa sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöä uudistettaessa. 

POHDINTATEHTÄVÄ 
Listaa omaa osaamistasi mahdollisimman monipuolisesti ja mieti millaisissa erilaisissa tehtävissä ja työympäristöissä osaamistasi voisi hyödyntää? 
 
Ei ole yhdentekevää, miten tulevaisuudessa työ, toimeentulo ja varallisuus tulevat jakautumaan ja rakentumaan automatisaation vaikuttaessa työpaikkoihin. Työn ja ansaintamuotojen uudenlaiset muodot kuten alustatalous, itsensä työllistäminen ja jakamistalous haastavat nykyisiä yhteiskunnan rakenteita, työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa. (Oksanen & Dufva 2018). Vaarana on yhteiskunnan voimakas polarisoituminen hyvin toimeentulevaan eliittiin ja toimeentulon rajoilla kärvisteleviin tai jopa ”tarpeettomien yhteiskuntaluokkaan”, ellei työtä ajatella radikaalisti uudella tavalla ja kiinnittyminen yhteiskuntaan voi tapahtua merkityksellisesti myös muilla tavoin kuin perinteisellä palkkatyöllä (Valtioneuvoston kanslia 2017). 

Työn tulevaisuutta Euroopassa tutkinut Cornelia Daheim (Daheim 2017) esitteli kesän 2017 Tulevaisuuskonferenssissa raportin ”State of the Future” (Glenn & Florescu 2016) kaksi vastakkaisinta skenaariota työn tulevaisuudesta, joissa automaation lisääntyminen ja työpaikkojen väheneminen johtavat hyvin erilaisiin tulevaisuuksiin. 

Skenaario 1: ”Self-Actualization Economy” (”Itsensä toteuttamisen talous”) kuvaa tulevaisuutta, jossa mm. perusturvamallit, globaali yhteistyö, robottityön verotus, koulutuspanostus, uudenlainen ”älykäs” liiketoiminta sekä uudet jakamis- ja vaihdantatalouden muodot johtavat kohti työn sisällön ja merkityksen keskeistä muutosta ansaintamuodosta itseilmaisun ja elämän merkityksellistämisen välineeksi. 

Skenaario 2: ”Turmoil and Despair” (”Kuohunta ja epätoivo”) puolestaan kuvaa tulevaisuutta, jossa mullistukset ja konfliktit, kasvava muuttoliike, sisällissodat, ”sota työstä”, uudet omavaraisuuden tavat ja kasvava köyhyys johtavat kohti erittäin jakautunutta yhteiskuntaa ja maailmaa. 

Yhteiskunnan jakautumisen vaaran tunnistaa myös Sitra ja nostaa vuoden 2017 Megatrendiraportissa yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi työn ja toimeentulon oikeudenmukaisen jakautumisen. Mikäli perinteinen palkkatyö vähentyy, tarvitaan uudenlaista ymmärrystä toimeentulon, merkityksellisyyden ja omanarvontunteen kytkeytymisestä toisiinsa, tähdentävät Hautamäki ym. (2017). Sitran tutkija Elina Kiiski Kataja nostaa esiin neljä keskeistä pohdinnan aluetta liittyen tulevaisuuteen: työelämän muutoksista johtuvien väliinputoajien tukemisen, tulevaisuuden vauraudenjaon ja toimeentulon jakautumisen, teknologian mahdollisuuksien suuntaamisen yhteiskuntaa rakentavasti ja elinikäisen oppimisen (Kiiski Kataja 2017). Tärkeämpää kuin saada ihmiset kuukausipalkkaisiin töihin on varmistaa, että ihmiset ylipäänsä ovat mukana merkityksellisessä toiminnassa, korostavat Hautamäki ym. 2017. 

Tulevaisuuden työelämässä oleellisemmaksi on nousemassa se, mitä tekee, eikä se, missä on töissä. Työ on monimuotoista, monitilaista ja itseohjautuvaa, organisaatiot väliaikaisia ja liikkuvia yhteisöjä, jotka palvelevat muuttuvia tarpeita. Työntekijä kantaa vastuuta yhdessä organisaatioyhteisön tai -verkoston kanssa. (Valtioneuvoston kanslia 2017). 

Edellä oleva kuvaa hyvin freelancertaiteilijan todellisuutta jo nyt, mutta onko se sellaista taiteilijan työn tulevaisuutta, jota taiteilijana haluat? Kun työtä voi tehdä missä ja milloin vain, korostuvat työssä jaksamisen, työturvallisuuden ja (työ)hyvinvoinnin ”uudet” pelisäännöt. Huomioitava on myös, että ihmisten kyky, kiinnostus ja voimavarat jatkuvaan muutokseen, kehittämiseen ja yhteisten asioiden hoitamiseen vaihtelevat. (Valtioneuvoston kanslia 2017). 

Omien jaksamisen rajojen määrittelystä huolimatta uudet eri alojen hybridit työympäristöt taiteen rakenteiden rinnalla tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia taiteilijan laajentuvalle ammattikuvalle. Taide pystyy luomaan oivallisia puitteita konkreettiselle luovalle vuorovaikutukselle ja erilaisille jakamisen ja oppimisen toiminnoille.

POHDINTATEHTÄVÄ 
Missä kaikkialla voisit kuvitella työskenteleväsi taiteilijana? Millainen on sinun unelmasi taiteilijan työstä?