Tässä tekstissä avataan erilaisten yhteistyösopimusten etuja ja sitä, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, kun jonkinlaiseen yhteistyöhön ryhdytään ja siitä sovitaan.
Kirjoittaja: Miika Kärnä, OTM, Luovan alan juristi, Sound Law Oy
Taidetta voi tehdä yksin. Luomaansa taidetta voi myös tehdä tunnetuksi yksin.
Kun taide herättää kiinnostusta yleisössä, sen nauttimisesta ja käytöstä voi kerätä myyntitulot ja käyttökorvaukset myöskin yksin.
Ongelma yksin toimimisessa karrikoidusti on se, että kaikki taiteen tekemiseen tarvittavat välineet tulee myös rakentaa itse ja tavoitettu yleisö on riippuvainen siitä, kuinka monelle ihmiselle ehtii omasta työstään elämänsä aikana kertomaan. Kuitenkin käytännössä lähes kaikki asiat tapahtuvat työelämässä jonkun toisen ihmisen avulla. Tutustu siis laaja-alaisesti eri alojen osaajiin ja tee aloitteita yhteistyöstä. Riski on olematon. Vaikka asia ei heti johtaisi mihinkään, voi tämä aloite kantaa hedelmää joskus myöhemmin.
Tässä tekstissä avataan erilaisten yhteistyösopimusten etuja ja sitä, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, kun jonkinlaiseen yhteistyöhön ryhdytään ja kun ehdoista sovitaan.
Ennen yhteistyösopimuksen tekemistä on olennaista kirkastaa ensin itselleen se, mitkä ovat tavoitteet ja mihin niiden toteuttamisessa tarvitaan apua. Kun tämä on selvillä, täytyy arvioida, onko tämä tavoite saavutettavissa tarjolla olevan mahdollisen yhteistyökumppanin kanssa. Onko sillä tai hänellä tarvittavat ominaisuudet, kyvyt ja kontaktit?
Yrität myydä teostasi itse, mutta et saa sitä kaupaksi haluamallasi 1 500 euron hinnalla. 100 % 0 eurosta on 0 euroa.
Käytät myyntiin välittäjää, joka ottaa myyntikomissiona 30 % teoksen myyntitulosta. Välittäjä löytää teokselle ostajan 1 300 euron hintaan, sinulle tuloutuu teoksen myynnistä 910 euroa.
Mitä yritän tällä karrikoidulla esimerkillä sanoa, on se, että kun kyse on esimerkiksi jonkin taiteellisen teoksen myynnistä, yhteistyö välittäjän kanssa vähentää oman osuuden määrää̈ mahdollisesta kokonaistulosta, mutta se yleensä samalla kasvattaa tulon kokonaismäärää, minkä seurauksena taloudellinen lopputulos on kannattavampi. Tällöin yhteistyö on siis tarpeen.
”En ole vielä allekirjoittanut sopimusta”, kuulen juristin töissäni verrattain usein. Yhteistyötä on kuitenkin saatettu osapuolten välillä tehdä jo jonkin aikaa ja suoritteita tehty puolin ja toisin. Yhteinen tahto ja jonkinlainen sopimus yhteistyöstä on siis tällöin jo olemassa. Ongelmana on kuitenkin, että osapuolet voivat tällaisessa toimintaan perustuvassa sopimuksessa ymmärtää yhteistyön tarkoituksen, keston ja vastuukysymykset hyvin eri tavoin.
Käytännössä kaikki taloudellinen toiminta syntyy ja tapahtuu jonkun toisen ihmisen tai oikeushenkilön (yritykset, julkisyhteisöt ja yhdistykset) avulla ja tällöin jonkinlainen sopimus on aina olemassa.
Kun laitat taidettasi esille tai myyt osaamistasi, ei siis ole epäilystäkään siitä, oletko tehnyt jonkun kanssa sopimuksen, vai et. Kyse on vain siitä, mistä olet milloinkin sopinut?
Sopimukset perustuvat yhteiseen tahtoon. Jos yhteistä tahtoa ei ole, ei myöskään sopimusta synny.
Juridisesti sitova sopimus voi syntyä
📝kirjallisesti
@sähköisesti
suullisesti sekä
osapuolten toiminnan perusteella
Jos yhteinen tahto jonkin asian toteuttamiseksi on olemassa, sopimistavasta riippuu, miten todennäköistä̈ on, että̈ osapuolet ja myös sopimuksen ulkopuoliset tahot ymmärtävät sopimuksen asettamat oikeudet ja velvollisuudet osapuolten kanssa samalla tavalla. Voin kokemuksesta kertoa, että̈ todennäköisyys pienenee, selvittämättömien riitojen ̈määrä kasvaa ja viranomaistaholta tulevien päätöksien ennakoitavuus vähenee edellä esitettyjen sopimistapojen listaa alaspäin mentäessä.
Taloudellisesti merkittävissä yhteistöissä̈ suosittelen aina tekemään tavoitteisiin räätälöidyn kirjallisen sopimuksen ja lisäksi käyttämään apuna ammattilaista, jos on vähänkään epävarma olo siitä, onko ymmärtänyt jonkin asian oikein.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kirjalliset sopimukset eivät ainoastaan tarjoa oikeudellista suojaa ja selkeyttä yhteistoiminnassa, vaan myös edistävät tehokasta yhteistyötä, riskien hallintaa ja toiminnan menestystä.
Sopimusvapaus on oikeusjärjestyksessämme turvattu oikeus, joka antaa 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joiden toimintakelpoisuutta ei ole tuomioistuimen päätöksellä rajattu, oikeuden tehdä itseään sitovia sopimuksia.
Jos kuulut tähän henkilöryhmään, sopimusvapaus antaa sinulle oikeuden tehdä itseäsi sitovia sopimuksia haluamasi toimijan kanssa juuri sen sisältöisenä kuin itse haluat. Käänteisesti sopimisvapaus antaa sinulle myös oikeuden olla tekemättä sopimusta, jos tarjotut ehdot eivät ole linjassa tavoitteidesi kanssa.
Huomaa, että joidenkin sopimusten osalta lainsäätäjä on katsonut tarpeelliseksi rajoittaa sopimusvapautta, ns. heikomman osapuolen suojaksi, esim. työlainsäädännössä on pakottavia säännöksiä, joista työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin.
Sopimisvapauden periaatteelle on oikeusjärjestyksessämme vastapainona sopimuksen sitovuuden periaate, joka tarkoittaa sitä, että kun vapaasta tahdostasi teet sopimuksen joillakin ehdoilla jonkin toimijan kanssa, se myös sitoo sinua sopimasi ajan. Sopimuksen sitovuus on luonnollinen ja välttämätön edellytys yhteistyölle ja ennakoitavuudelle ihmisten ja oikeushenkilöiden (yritykset, julkisyhteisöt ja yhdistykset) välisessä toiminnassa. Olet yhtäältä oikeutettu saamaan sovitut asiat, mutta samalla omalta osaltasi velvollinen suorittamaan sovitut asiat. Lähtökohtaisesti mikään henkilökohtainen syy, josta et ole erikseen sopinut, ei muuta osaltasi tekemäsi sopimuksen sitovuutta.
Jos esimerkiksi olet tehnyt Kuvasto Ry:n kanssa asiakassopimuksen, olet luovuttanut Kuvastolle yksinoikeudella olemassa olevien ja vastaisuudessa syntyvien teostesi käyttökorvausten keräämisen niiden koko suoja-ajan (elinikäsi + 70 vuotta)
a. näyttelykorvausten osalta,
b. teosten kappaleiden valmistamisen ja painotuotteissa levittämisen osalta
c. teosten kappaleiden valmistamisen ja verkkoympäristöissä yleisölle välittämisen osalta ja
d. teosten valokopioinnin ja vastaavan Kopiosto ry:n hallinnoiman oikeuden osalta.
Et siis voi asiakassopimuksen voimassaoloaikana itse kerätä teostesi käyttökorvauksia niiltä osin, kuin olet teostesi hallinnoinnin Kuvastolle luovuttanut.
