Referaatit

Ohjeita referoitavan tekstin lukemiseen sekä vinkkejä perus- ja kommentoivan referaatin kirjoittamiseen.

Kirjoittaja: Laura Lehtinen, Taideyliopisto

Yleistä referaateista

käsin piirretty kukka / hand drawn flower

Sana “referaatti” tulee latinan sanasta “refero” = kerron kerrotun uudelleen.


Referointi eli toisen tekstin tai puheen kertominen tiivistetysti ja ilmaiseminen omin sanoin on olennainen osa akateemisia ja asiantuntijan tekstitaitoja. Referaatti tekstityyppinä on hyvä keino osoittaa, että jotain on luettu ja ymmärretty. Referointia edeltää siis huolellinen lukeminen ja luetun sisäistäminen.


Referaatti eroaa tiivistelmästä siten, että ei ole sama kuin tiivistelmä, vaikka sekin on alkuperäistä tekstiä lyhyempi. Tiivistelmän laatii usein kirjoittaja itse, kun taas referaatin kirjoittaa joku toinen.

Referaatteja on kahdenlaisia

1. Perusreferaatin tavoitteena on välittää lukijalle lyhyesti, mitä kirjoittaja tai puhuja on halunnut sanoa.

2. Kommentoivassa referaatissa (joskus myös “kommentoitu referaatti”) kirjoittaja lisäksi avaa, mitä sanottavaa hänellä itsellään on kirjoitettuun tai puhuttuun.

Referaattia kirjoittaessasi muista pitää mielessä, kumman tyyppinen tehtävä sinulla on käsillä.

Ohjeita referoitavan tekstin lukemiseen

  • Lue ensin silmäillen koko referoitava kokonaisuus, jotta saat aiheesta yleiskäsityksen.
    • Tarkastele otsikoita, väliotsikoita, johdantoa ja lopetusta.
  • Lue teksti täsmällisemmin, osio kerrallaan ja tee muistiinpanoja.
    • Pienen tekstipätkän luettuasi merkitse muistiin itsellesi sen pääasiat.
    • Jatka näin seuraavaan osioon ja tekstin loppuun.
  • Löydä sisällön kannalta olennaiset seikat, jätä huomiotta sivuseikat.
    • Tarkastele, mikä on sivujuonne tai merkitysten kannalta vähemmän tärkeä esimerkki.
    • Olennaisimpia asioita ei voi välttämättä päätellä siitä, kuinka paljon tilaa niille annetaan alkutekstissä. Joskus esimerkiksi taustoittaminen tai esimerkit ottavat paljon tilaa, vaikka ne eivät välttämättä ole kaikista olennaisimpia sisällön kannalta.
  • Etsi tekstistä ja muistiinpanoistasi merkityssuhteita.  Näin voit varmistua siitä, että olet ymmärtänyt sisällön riittävän syvällisesti. Merkityssuhteita voivat olla esimerkiksi
    • aikasuhteet: ilmiön muuttuminen ajan myötä, asioiden peräkkäisyys
    • vaikuttavat tekijät: edellytykset, edistäjät ja estävät tekijät
    • seuraukset: hyödyt ja haitat
käsin piiretty kirja / hand drawn book

Ohjeita perusreferaatin kirjoittamiseen

  • Kokoa muistiinpanojesi pohjalta selostus referoitavan tekstin sisällöstä asiat omin sanoin. Hyvissä referaateissa on vain vähän suoria lainauksia.
  • Esitä vain olennaisimmat asiat mutta pidä huolta, että käsittelet aihetta riittävän tarkasti ja kattavasti.
  • Omassa tekstissäsi asioiden järjestyksen ei tarvitse noudattaa lähtötekstin jäsentelyä.
  • Säilytä kuitenkin lähtötekstin merkityssuhteet. Referoidessa asiayhteydet ja merkitykset eivät saa hämärtyä.
  • Esitä asiat objektiivisesti ilman omia kommenttejasi, jos tehtävänäsi on perusreferaatti, ei kommentoiva.
  • Lisää tekstiisi kehysliitoksia, metatekstiä, ja selostavia apuilmauksia. Perusreferaatissa ei kuitenkaan tarvitse olla viittauksia kirjoittajaan kuten “Väkevän mukaan…”
  • Tiivistä tekstin pituus n. 1/3:aan lähtötekstin pituudesta.
  • Kirjoita tyyliltään ja rakenteeltaan selkeä tekstikokonaisuus. Älä käytä luetelmia. (Pyydä jotakuta lukemaan tekstisi ja kommentoimaan sen selkeyttä.)

Perusreferaatin rakenne:

  • Otsikko tähän tyyliin: Referaatti [kirjoittajan] tekstistä / artikkelista [tekstin nimi]
  • Ingressi: esittele kirjoittaja tai kirjoittajat sekä hänen (heidän) artikkelinsa tai kirjansa (3–4 lausetta)
  • Lähtötekstin bibliografiset tiedot: missä teoksessa artikkeli on julkaistu, julkaisuvuosi, kustantaja
    • joskus myös teoksen ISBN-numero ja sarjajulkaisuista myös ISSN-numero
  • Käsittelyosa: Rakenne saa mielellään olla erilainen kuin alkuperäisen artikkelin tai kirjan teksti.
    • Laadi tarvittaessa riittävän informatiiviset ja lukijaa ohjaavat väliotsikot.
  • Väliotsikon sisältö on keskeinen asia kirjoittamassasi luvussa tai jaksossa. Asian ei tarvitse tulla esille heti ensimmäisessä kappaleessa vaan usein se käy ilmi luvun tai jakson loppupuolella.
  • Perusreferaattiin ei tarvita erillistä lopetusta vaan sen voi lopettaa, kun asia loppuu.
käsin piirretty kuvituskuva / hand drawn decorative picture

Ohjeita kommentoivan referaatin kirjoittamiseen

  • Kokoa ensin luettavasta tekstistä tärkeimmät ajatukset ja näkökulmat. Ole valikoiva, mutta älä muuta tai vääristele tekstin asiasisältöä. 
  • Valitse kootuista asioista sinun mielestäsi tai sinulle tärkein asia, johon haluat keskittyä ja jota haluat pohdiskella. Rakenna tekstisi ehyeksi kokonaisuudeksi tämän näkökulman ympärille.
  • Referaattiteksti muodostuu valitsemistasi referoitavan tekstin sisällöistä ja tiedoista sekä sinun kommenteistasi. Tämän vuoksi kommentoiva referaatti on usein perusreferaattia hieman pidempi teksti.
  • Muista erottaa selkeästi omat ajatuksesi ja kommenttisi alkutekstin kirjoittajan ajatuksista. Tällöin on tarpeen käyttää sellaisia ilmauksia kuten “[Kirjoittajan] mukaan…” tai “[Kirjoittaja] esittää, että…”.
    • Voit viitata alkutekstiin lähdeviitteillä, esimerkiksi jos on tarpeen ilmaista täsmällisesti, mistä kohtaa referoitavaa tekstiä esittelemäsi asia löytyy. Voit tehdä sen näin: (Tarkoma & Vuorijärvi 2010, 142–143).
  • Esitä omaa ajatteluasi ja alkutekstin kirjoittajan ajatuksia lomittain. Älä siis sijoita omia kommenttejasi pelkästään tekstin loppuun.
  • Kun kommentoit alkutekstin ajatuksia, kannattaa kuitenkin asettaa teksti oikeisiin asiayhteyksiinsä ja pohtia sen sisältöä niiden läpi. Ota huomioon ainakin:
    • julkaisu- ja kirjoitusaikatieteenalajulkaisumaaalkuperäiskieli, käännöskieli ja käännösajankohtakoulukunta tai alakulttuurittekstilaji
käsin piirretty kynä / hand drawn pen

Kommentoivan referaatin rakenne:

  • Otsikko teksti näkökulman mukaan
    • Ei näin: Referaatti Art Pro Finlandin tekstistä “Referaatti”
    • Vaan esimerkiksi näin: Kommentoiva referaatti antaa tilaa ajattelulle
  • Ingressi eli johdattelu: Esittele kirjoittaja tai kirjoittajat sekä hänen (heidän) artikkelinsa tai kirjansa (3–4 lausetta).
    • Lähtötekstin bibliografiset tiedot: missä teoksessa artikkeli on julkaistu, julkaisuvuosi, kustantaja (joskus myös teoksen ISBN-numero ja sarjajulkaisuista myös ISSN-numero).
    • Kommentoivassa referaatissa voit jo alkuun esitellä, mitä alkutekstin ydinasioita käsittelet.
  • Käsittelyosa
    • Rakenne saa mielellään olla erilainen kuin alkuperäisen artikkelin tai kirjan teksti. Saat siis muuttaa asioiden järjestystä ja otsikointia.
    • Muista ilmaista kirjoitettu tai puhuttu omin sanoin. Suora sitaatti artikkelista on paikallaan ainoastaan silloin, kun on tarpeen esittää täsmällisesti kirjoittajan ilmaisutapa. Muista merkitä suora sitaatti lainausmerkein.
    • Väliotsikoi tarvittaessa: Laadi riittävän informatiiviset ja lukijaa ohjaavat väliotsikot.
      • Otsikon sisältö on keskeinen asia kirjoittamassasi luvussa tai jaksossa. Asian ei tarvitse tulla esille heti ensimmäisessä kappaleessa vaan usein se käy ilmi luvun tai jakson loppupuolella.
  • Lopetus: Kommentoivassa referaatissa lopetuksena toimii usein jonkinlainen yhteenveto referaatin näkökulmasta ja sisällöstä.

Pikalista referaatteihin

PERUSREFERAATTI 

  • Selostaa luetun tekstin pääasiat omin sanoin. 
     
  • Ei omia ajatuksia. 
     
  • Ei viittauksia kirjoittajaan, kuten “Väkevän mukaan…”. 
     
  • Yleisohje: n. 1/3 luetun tekstin pituudesta. 
     
  • Ei tarvitse noudattaa lähtötekstin rakennetta. 
  • Otsikko: Referaatti [kirjoittajan] artikkelista [Artikkelin nimi] 
  • Ei tarvita erillistä lopetuskappaletta.  

KOMMENTOIVA REFERAATTI 

  • Sisältää myös kirjoittajansa ajatuksia ja näkemyksiä. 
     
  • Erotetaan omat ajatukset ja kommentit alkutekstin kirjoittajan ajatuksista käyttäen ilmauksia kuten “[Kirjoittajan] mukaan…” tai “[Kirjoittaja] esittää, että…” 
  • On usein perusreferaattia pidempi omien ajatusten vuoksi. 
  • Ei tarvitse noudattaa lähtötekstin rakennetta. 
     
  • Otsikko kertoo kommentoivan referaatin näkökulman. 
     
  • Lopetuksena usein yhteenveto referaatin sisällöstä ja näkökulmasta. 

Lisätietoa ja harjoituksia referoimisesta:

Lähteet:

Helsingin yliopisto, Kielijelppi: https://blogs.helsinki.fi/kielijelppi/lukeminen-ja-referoiminen/  (viitattu 1.10.2024)

Jyväskylän yliopisto, Kielikompassi. https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/kirjoitus/kirjoituskurssi/tied_referaatti.shtml (viitattu 1.10.2024)

Tarkoma, Elisa, Vuorijärvi, Aino & Husu, Milja. 2010.  Ammattisuomen käsikirja. WSOYpro.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Referaatti – Jamk – Avoimet oppimateriaalit