Palvelumuotoilua taidetoimijoille
Milla Mäkinen (Lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, LAB Muotoiluinstituutti)
Milla Mäkinen (Lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, LAB Muotoiluinstituutti)
Palvelumuotoilu on sanana tuttu jo monille, mutta mitä se oikein on ja miten taidetoimijat voisivat sitä hyödyntää?
Palvelumuotoilu on kehittämistyön viitekehys, jonka avulla voidaan kehittää parempia palveluita muotoiluajattelua hyödyntäen. Palvelut ovat vuorovaikutusta, jossa liikkuu jotain hyötyä tai hyvää ihmiseltä toiselle. Hyvä voi liikkua ihmiseltä toiselle, tai vaikka jonkin digitaalisen välineen kautta. Muotoiluajattelu viittaa muotoilun tapaan tarkastella maailmaa ja luoda siihen ratkaisuja. Muotoilulle on ominaista mm. ihmislähtöisyys, paikkalähtöisyys, ratkaisukeskeisyys, visuaalinen ajattelu, prototyyppien ja kokeilujen hyödyntäminen ja testaaminen. Palvelumuotoilussa näitä hyödynnetään nimenomaan palveluiden kehittämiseen. Palvelumuotoilun ytimessä on luoda palveluita, jotka ovat niissä asioiville ihmisille sujuvia ja vaivattomia ja jotka vastaavat tarpeisiin, joiden kanssa nämä ihmiset ovat liikkeellä. Nykypäivänä palvelumuotoilun yhteydessä puhutaan myös työntekijäkokemuksista. Ne ovat keskiössä hyvien palveluiden tuottamiselle.
Palvelumuotoilun ydintä on pyrkiä konkretisoimaan hyvin abstraktia asiaa, palveluita. Käytännössä konkretisointia tehdään purkamalla palvelu kontaktipisteisiin eli pisteisiin, joiden kautta palveluissa asioiva henkilö on kontaktissa palvelua tarjoavan tahon kanssa. Kontaktipisteet voivat olla sosiaalisia eli toisia ihmisiä, digitaalisia eli esimerkiksi erilaisia sovelluksia, nettisivuja tai palvelurobotiikkaa tai fyysisiä eli tiloja, tilajärjestelyjä ja esineitä kuten esitteitä, lomakkeita tai pääsylippuja. Asiakkaan ollessa kontaktissa näihin hänelle syntyy palvelusta kokemus, jonka arvoa ja merkitystä hän puntaroi suhteessa tavoitteisiin, jonka kanssa hän on palvelun piiriin alun perin astunut. Nykypäivänä kokemus jaetaan usein netissä erilaisilla keskustelufoorumeilla tai sosiaalisen median kanavoilla. Kokemus siis leviää palvelun ulkopuolelle ihmiseltä ihmiselle, niin sanotun puskaradion kautta. Tästä syystä on tärkeää, että kokemuksia muotoillaan. Yksi palvelumuotoilun tärkeimmistä työkaluista on palvelupolkujen visualisoiminen. Nämä konkretisoivat palvelua muotoilevalle ihmiselle, mitä ollaankaan muotoilemassa. Palvelupoluilla viitataan kontaktipisteiden kautta syntyvään tapahtumasarjaan, jonka palvelussa asioiva ihminen kokee palveluksi.
Palvelumuotoilu on tärkeää myös taiteen toimijoille. Sen avulla voidaan varmistaa, että juuri ne ihmiset, joita taiteen äärelle halutaan houkutella, löytävät sinne. Tärkeää on hahmottaa, että palvelumuotoilun tarkoituksena ei ole muotoilla taiteellista tuotosta, vaan sinne johtavia katsojan, yleisön tai asiakkaan polkuja sekä taiteen äärelle pääsemisen kokemuksen helppoutta ja sujuvuutta.
Taidealojen palvelumuotoilu liittyy mm. siihen, että taide on saavutettavissa ja yleisön löydettävissä. Mikäli taiteeseen liittyy ostotapahtumia, kuten pääsylippujen, kahvikupillisen tai taideteosten ostamista, tulisi näiden olla sujuvia ja vaivattomia. Digitaalisten polkujen tulisi olla sellaisia, että niiden kautta on helppo löytää tiensä taiteen äärelle, kuten konserttiin, taidegalleriaan tai muuhun tapahtumaan. Konsertissa, taidegalleriassa tai muussa tapahtumassa tulisi olla turvallista ja mukavaa olla – toisinaan jopa elämyksellistä. Inhimillisten, ihmisten välisten välittömien kohtaamisten, voima on palveluiden muotoilussa korvaamaton. Tapahtumissa taidetoimintaa edustavien ihmisten tulisi siis kohdata niihin tulevaa yleisöä arvostavasti ja ystävällisesti, silmiin katsoen ja hymyillen. Tilojen, joissa toiminta tapahtuu, tulisi olla esteettömiä ja sellaisia, että niissä on helppoa ja vaivatonta löytää taiteen äärelle. Toimintaan liittyvien lomakkeiden, esitteiden, luetteloiden, julisteiden, ohjelmien ja pääsylippujen tulisi olla visuaalinen viestinnän näkökulmasta selkeitä ja ymmärrettäviä ja lisäarvoa tuottavia. Yksi palvelumuotoilun perustehtävistä on lieventää palveluissa syntyvää turhautumista ja ärsyyntymistä ja lisätä ja levittää hyvää oloa ja tyytyväisyyttä kaikkea yllä mainittua asiakaslähtöisesti muotoilemalla.
Palvelumuotoilusta on hyötyä kaikenlaisille toimijoille. Kun muotoilemme palveluistamme hyviä, edistämme samalla sosiaalista kestävyyttä.
Selaa läpi Tarja Pääjoen ja Oona Tikkaojan Taide palvelee – soveltavan taiteen palvelumuotoilu –opas.