Geneeriset taidot

Geneeriset taidot

Geneeriset taidot ovat elämässä kertyviä yleispäteviä taitoja, jotka ovat hyödyksi esimerkiksi opinnoissa ja työelämässä. Geneerisiä taitoja voidaan kutsua avaintaidoiksi, siirrettävissä oleviksi taidoiksi tai ydinkompetenssiksi. Määreet kuvaavat sitä, että ne auttavat myös menestymään tarkemmin rajatuilla erikoisaloilla. Siten myös taidealojen monissa työtehtävissä geneeriset taidot ovat tarpeen.  

Geneerisiä taitoja ovat muun muassa ongelmanratkaisutaidot, argumentaatio, kriittinen ajattelu, tietolähteiden arviointi, itseohjautuvuus, vuorovaikutustaidot, tiimityökyvyt ja viestintätaidot. Esimerkiksi viestintätaidot auttavat meitä ilmaisemaan ajatuksemme selkeästi ja ymmärtämään muita, kun taas ongelmanratkaisutaidot mahdollistavat tehokkaan ja luovan lähestymistavan haasteisiin. Näitä taitoja on mahdollista kehittää ja opiskella tietoisesti. Kehitys tapahtuu kuitenkin myös tositilanteissa ja taitojen oppiminen on elinikäistä. On hyvä tiedostaa omat vahvuutensa myös geneeristen taitojen osalta ja olla valmis kehittämään niitä osa-alueita, jotka eivät ole itsellä vahvoilla. Joissain tapauksissa työryhmissä voidaan jakaa vastuita sen mukaan, mitkä geneeriset taidot ovat kullakin parhaiten hallussa. 

Esittelen näistä taidoista seuraavaksi tiiviisti muutaman keskeisen alueen. Geneeriset taidot muodostavat kuitenkin risteilevän verkoston ja usein konkreettisissa tilanteissa pääset soveltamaan toisiinsa limittyviä geneerisiä taitoja. Monesta taidosta löydät Art Pro -sivuilta asiantuntijoiden artikkelit, joiden kautta pääset syventymään aiheeseen.  

Argumentointi on kriittisen ajattelun keskeinen osa-alue. Kriittiseen ajatteluun kuuluu muun muassa harkintakykyä sekä osaamista kyseenalaistaa ja korjata omia arvioitaan. Keskeistä on myös kyky arvioida lukemiensa tekstien ja muiden lähteiden sisältämää tietoa kriittisesti. Kriittisen ajattelun ja argumentaation oppiminen vaatii hyvien kommunikaatiotaitojen omaksumista.  

Ongelmanratkaisutaitojen hallitseminen kehittyy parhaiten vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Samalla on tärkeää pyrkiä luomaan yhteyksiä jo osaamiensa taitojen ja uusien ongelmien välille. Keskeistä on myös kyetä paikantamaan ongelma ja etsimään mahdollisesti tarvittavaa käyttökelpoista tietoa ratkaisun tueksi. 

Itseohjautuvuus tarkoittaa, että osaamme suunnitella ja organisoida omaa toimintaamme. Tämä tarkoittaa, että kykenemme laatimaan aikataulun esimerkiksi kurssityön tai muun työprojektin valmistumiseksi. Itseohjautuvuus on vaativa taito, sillä se edellyttää esimerkiksi kykyä asettaa tavoitteita ja luoda strategioita niihin pääsemiseksi, motivaatiota tavoitteessa pysymiseksi ja itsereflektiota – myös silloin, kun tehtävä ei ole itselle se kaikkein inspiroivin. Tavoitteita asetettaessa on muistettava antaa tarpeeksi aikaa palautumiselle, jotta oma keskittymiskyky ja jaksaminen ovat vahvimmillaan tavoitteiden edistämiseksi. Lisäksi on tärkeää osata asettaa itselleen sopivia ja realistisia tavoitteita.  

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot muodostuvat tiedoista, taidoista ja motivaatiosta. Löyhästi määriteltyä taidot kuvaavat sitä, että osaamme viestiä rakentavasti erilaisissa viestintätilanteissa ja konteksteissa. Keskeistä on kyky toteuttaa ja tulkita sekä verbaalista että nonverbaalista viestintää, minkä lisäksi on osattava kuunnella ja tulkita toisten viestejä. Oleellista on myös osata suunnitella viestintää ja kyetä viestimään itsestään. Taitojen kehittämisessä tärkeää on itsereflektio esimerkiksi omien vahvuuksien suhteen. Toimivat viestintätaidot ovat välttämättömiä tiimi- ja ryhmätyöskentelyssä.

Lähteet: 

2digi2-hanke 2024. Generic Skills. Finelc – Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto.  https://2digi2.languages.fi/generic-skills/ (luettu 7.3.2025)